Miten kylällä toimitaan, jos sähköt katkeavat pitkäksi aikaa, vedenjakelu häiriintyy tai puhelinverkot lakkaavat toimimasta? Entä kuka huolehtii naapureista, jotka tarvitsevat apua? Kyläturvallisuus ei ole vain viranomaisten asia, vaan myös paikallisilla yhteisöillä on siinä tärkeä tehtävä. Tätä pohdittiin EMO ry TUTKA-hankkeen keskustelutilaisuudessa Hyvinkäällä 7. lokakuuta.
Hyvinkään lukio Kipinän aulassa järjestetyssä tilaisuudessa kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja kylien yhteisestä varautumisesta, kaupungin turvallisuustyöstä ja kyberturvallisuudesta. Tilaisuuden järjestivät EMO ry TUTKA – Turvallisuutta kylillä -hanke ja Hyvinkään kaupunki.
Kylävara tuo turvallisuuden osaksi tavallista arkea
Suomen Kylät ry toiminnanjohtaja Suvi Louhelainen esitteli Kylävara-toimintamallia, jonka keskeinen ajatus on yksinkertainen: turvallinen kylä rakentuu jo tavallisessa arjessa.
Naapuriapu, toisista huolehtiminen, yhteinen suunnittelu ja toimiva tiedonkulku luovat perustaa sille, että kyläyhteisö pystyy toimimaan myös poikkeuksellisissa tilanteissa.
Kylävara ei siis tarkoita pelkästään varusteita ja kriisisuunnitelmia. Yhtä tärkeää on tuntea oman kylän ihmiset, tunnistaa apua tarvitsevat ja sopia etukäteen yhteisistä toimintatavoista.
Suomen Kylät on koonnut osoitteeseen www.kylavara.fi käytännönläheisen työkalupakin kylien ja muiden paikallisyhteisöjen käyttöön. Sivustolta löytyy muun muassa malleja kyläturvallisuuskyselyihin sekä kylän yhteisen varautumis- ja turvallisuussuunnitelman laatimiseen.
Yksi konkreettinen suositus on, että jokaisella kylällä olisi nimetty kyläturvallisuuden yhteyshenkilö, jonka yhteystiedot ovat myös kunnan ja pelastuslaitoksen tiedossa.
Kylätalo voi olla tärkeä turvapaikka
Monella kylällä on jo valmiiksi paikka, jolla voisi olla merkittävä rooli häiriötilanteessa: kylätalo, seurantalo tai muu yhteinen kokoontumistila.
Pitkän sähkökatkon tai myrskyn aikana tällainen tila voisi toimia esimerkiksi asukkaiden kokoontumispaikkana, tiedotus- ja neuvontapisteenä tai puhelimien latauspaikkana, jos tarvittava varustus on kunnossa.
Myös tiedonkulkuun kannattaa varautua. Jos matkapuhelinverkot ja internet eivät toimi, yhteydenpito voi vaatia vaihtoehtoisia ratkaisuja. Yksi Kylävara-aineistossa esitelty mahdollisuus on kyläradio, jonka avulla tietoa voidaan välittää käsiradiopuhelimilla.
Kyläyhteisöjen vapaaehtoinen toiminta ei korvaa viranomaisten tehtäviä, mutta se voi täydentää niitä merkittävästi. Paikalliset ihmiset tuntevat oman alueensa olosuhteet ja tarpeet usein parhaiten.
Myös kaupunki varautuu – yhteistyö on avainasemassa
Hyvinkään kaupungin turvallisuuspäällikkö Artturi Nieminen avasi kaupungin turvallisuus- ja valmiussuunnittelua.
Kaupungin tavoitteena on turvata tärkeiden palvelujen ja toimintojen jatkuvuus mahdollisimman hyvin myös häiriötilanteissa. Varautumista tarvitaan esimerkiksi sähkö- ja vesihuollon häiriöihin sekä tietoliikenneyhteyksien katkeamiseen.
Suunnitelmien lisäksi ratkaisevassa asemassa ovat ihmiset, toimiva viestintä ja yhteistyö eri toimijoiden kesken.
Hyvinkään kylien kannalta kiinnostava tulevaisuuden näkymä on kylien turvallisuussuunnitelmien päivittäminen vuonna 2027. Se tarjoaa mahdollisuuden tarkastella paikallisia tarpeita ja kehittää yhteisiä toimintatapoja.
Digitaalinen turvallisuus kuuluu myös kyläturvallisuuteen
Tilaisuudessa käsiteltiin myös kyberturvallisuutta Aalto-yliopiston Cyber Citizen -hankkeen asiantuntijan Tuomas Heikkisen johdolla.
Verkkohuijaukset, tietoturva ja digitaalisten palvelujen häiriöt koskettavat myös maaseudun asukkaita. Digitaalinen turvallisuus onkin tärkeä osa nykypäivän kokonaisvarautumista.
Lue lisää Tuomas Heikkisen kyberturvallisuuspuheenvuorosta tästä artikkelista.
TUTKA-hanke kannustaa kyliä tarttumaan turvallisuusasioihin
EMO ry TUTKA-hankkeen projektipäällikkö Kim Smedslund esitteli tilaisuudessa hankkeen toimintaa, tuloksia ja tulevaisuudennäkymiä.
TUTKA-hankkeen lähtökohtana on tehdä turvallisuusasioista ymmärrettäviä ja käytännönläheisiä. Keskeisiä teemoja ovat yhdessä toimiminen, varautuminen ja paikallisten olosuhteiden huomioiminen.
Hyvinkään tilaisuuden tärkeä viesti oli, ettei kyläturvallisuuden kehittäminen välttämättä vaadi suuria investointeja. Alkuun pääsee kokoamalla kyläläiset yhteen ja pohtimalla, millaisia tilanteita omalla kylällä voisi tulla vastaan ja miten niihin voitaisiin varautua.
Turvallinen kylä ei synny yksin, vaan yhdessä tekemällä.
Lisätietoja ja käytännön materiaaleja:
TUTKA – Turvallisuutta kylillä on EMO ry hanke, joka on saanut EU maaseuturahoitusta Leader EMO ry kautta.
Kuvissa kyberturva-asiantuntija Tuomas Heikkinen, Aalto yliopisto ja Hyvinkään kaupungin turvallisuuspäällikkö Artturi Nieminen